Oletko nähnyt tätä "satelliittia"?

Avaruusrekan kiertueen aikana tavallisten suomalaisten kokoama "rekkasatelliitti" lähti tänään matkaan Espoosta näyttelykeskus WeeGeen pihalta. Tarkalleen ottaen lähtöaika oli 10.39, kun Helsinki-Vantaan lentoasema antoi "satelliittia" kuljettaneelle heliumpallolle lähtöluvan.

Pallo nousi terhakasti matkaan ja sen lähettämää signaalia otettiin vastaan mukana olleella maa-asemalla. Reitti vei ensin mukavasti Otaniemen päältä kohti itää ja sitten Pasilan yli kohti Malmin lentoasemaa.

Odotetusti WeeGeen pihalla olleen kuljetettavan maa-aseman vastaanottokyky tuli vastaan aiemmin kuin pallo nousi matkapuhelinverkon yläpuolelle; varalla satelliitissa ollut GPS-paikannin lähetti tietonsa matkapuhelinverkon kautta, joten sen hiljennyttyä ei palloon voitu olla enää yhteydessä. Tämä tapahtui noin klo 11.05. Sitä ennen laitteesta saatiin radioyhteyden kautta tietoja.

Yhteyden menetys oli siis odotettavissa, ja tämän jälkeen pallon kantamasta rekkasatelliitista odotettiin tietoja vasta sitten, kun se on tulossa alas kenties jopa yli sadan kilometrin päässä.

Niinpä satelliittitiimi lähti liikkumaan jo kohti pallon oletettua laskeutumispaikkaa. Tuulitilanteen mukaan oli todennäköistä, että pallo olisi kulkenut ensin itään ja sitten kovaa vauhtia koilliseen kohti Mäntsälää. Niinpä "satelliittia" jäätiin odottelemaan sinne – mutta viestiä ei vain tullut.

Stratosfääripallo räjähtää tällaisella lennolla luontaisesti tietyllä korkeudella, joka riippuu monesta eri asiasta, ennen kaikkea pallon kestävyydestä sekä heliumin määrästä. Sitä mukaa kun pallo nousee ylemmäksi, se paisuu ympärillä olevan ilman muuttuessa koko ajan ohuemmaksi, kunnes lopulta pallon materiaali antaa periksi ja pallo pamahtaa halki. Tällä kerralla oletettu lakikorkeus olisi ollut 29 kilometriä, joka olisi saavutettu noin kaksi tuntia lentoonlähdön jälkeen.

Alaspäin laskuvarjon varassa putoavan "satelliitin" signaalin olisi pitänyt tulla ensin esiin GPS-paikantimessa (kun korkeus oli matkapuhelinverkon kuuluvuusalueella) ja lopulta myös maa-asemalla. Mitään ei kuitenkaan kuulunut, joten noin klo 15 ryhmä alkoi hivuttautua hieman allapäin kohti pääkaupunkia. Tuolloin lentoa olisi kestänyt jo yli neljä tuntia, eikä pallo olisi missään nimessä kestänyt niin kauan.

Lähetys tapahtui WeeGeen pihalla olevan Futuro-talon vierestä. Itse "satelliitti" on kuvassa kuljetuslaatikkonsa päällä edessä, sen jälkeen kelluke (siltä varalta, että pallo putoaa veteen), seuraavaksi laskuvarjo ja viimeisenä kaasupallo, joka tässä on vielä täyttämättömänä heliumpullon vieressä.

Pallon reittiä ja sijaintia pyritään nyt selvittämään harsimalla kasaan saatavilla olevia tietoja, mutta ilman tarkempaa tietoa putoamispaikasta ei maastoon lähdetä etsimään satelliittia. Putoamispaikka on todennäköisesti Mäntsälän kaakkoispuolella.

Tässä vaiheessa on vaikeaa sanoa syytä siihen, miksi "satelliitti" ei kertonut paikastaan lennon päätteeksi, mutta eräs todennäköisimmistä syistä on kylmyys: lämpösuojasta huolimatta GPS-paikantimen akku on saattanut tyhjentyä ennenaikaisesti.

Valitettavasti "satelliittiin" ei oltu myöskään yhteydessä suoraan, joten sen itsensä toiminnasta ei ole tietoa. Syynä tähän oli se, että Aalto-yliopiston varsinainen maa-asema ei ollut tänään käytettävissä, vaan tietoja otettiin vastaan kannettavalla laitteistolla. Varsinaisen maa-aseman kuuluvuusalue olisi ollut useita satoja kilometrejä (onhan se suunniteltu yhteydenpitoon avaruudessa olevien satelliittien kanssa), mutta kannettava maa-asema ei kuule kuin läheltä.

Lähtiessä laite toimi kuitenkin hyvin, kuten myös ennen lähtöä tehdyissä testeissä. Se oli myös suunniteltu kestämään kylmyyttä, minkä lisäksi toimisessaan se tuotti hieman lämpöä, joka osaltaan auttoi sitä kestämään vaativia olosuhteita (kuten satelliitit avaruudessa).

Mikäli rekkasatelliitti löytyy maastosta, olemme hyvin kiitollisia, jos siitä ilmoitetaan numeroon 040 550 91 98 tai sähköpostilla osoitteeseen info@suomi100satelliitti.fi. Yhteyttä voi ottaa myös Facebook-sivujen kautta. Löytäjä pääsee käymään Aalto-yliopiston satelliittilaboratoriossa ja saa avaruudellisia lahjoja.

Alla on kuvaa stratosfääripallon ja sen alla olevan "satelliitin" lähettämisestä. Tämä on viimeinen kerta, kun Rekkasatelliitti on nähty – ainakin toistaiseksi.