Onnea, avaruusmaa Suomi! Katso tulevaisuuteen!

Suomi juhlii tänään satavuotista itsenäisyyttään ja voi tehdä sen avaruusvaltiona – maana, jolla on avaruudessa oma satelliitti. Viime juhannuksena kiertoradalle laukaistu Aalto-1 kiertää Maan tänäänkin kerran noin puolessatoista tunnissa; se on virallisesti ensimmäinen suomalainen avaruusalus.

Sitä ennen matkaan ennätti jo toukokuussa ensimmäinen suomalaistekoinen satelliitti, Aalto-2, mutta koska se oli osa kansainvälistä tutkimushanketta, oli se muiden hankkeen satelliittien tapaan virallisesti rekisteröity Belgiaan.

Lisää satelliitteja on tulossa tästä alkaen varsin runsaasti. Juhlavuoden nimikkosatelliitti Suomi 100 on odottanut pääsyä matkaan jo jonkin aikaa, mutta jo aikaa sitten tilatun laukaisun viivästymisen vuoksi se päässee matkaan vasta vuoden 2018 alussa. Näillä näkymin samalla intialaisraketin kyydillä päässee matkaan suomalaisen Reaktor Space Lab -yhtiön Hello World -satelliitti.

Näitä ennen kiilasi laukaisujonoon suomalainen Iceye-yhtiö ensimmäisellä satelliitillaan: Iceye X-1 lähetetään avaruuteen myös Intiasta, näillä näkymin seuraavalla PSLV-raketin lennolla heti tammikuun alussa. Suomi 100:n saaminen mukaan tähän, vielä jokin aika sitten joulukuun puolelle suunniteltuun laukaisuun oli hyvin lähellä.

Iceye on eräs kiinnostavimmista uusista avaruusyrityksestä koko maailmassa, sillä sen tutkasatelliitit ovat jotain uutta. Aikaisemmin tällaisia on ollut vain hyvin suuria ja kalliita, mutta suomalaisyhtiö tuo öisin ja pilvienkin läpi näkevät tutkasatelliittihavainnot kaikkien ulottuviin. Tästä yhtiöstä kuullaan vielä!

Satavuotisjuhlia voidaan siis viettää uuden ajan kynnyksellä, sillä Suomelta kesti pitkään tulla mukaan avaruusperheeseen, mutta nyt olemme siellä varsin vakuuttavasti ja isosti. Muut Pohjoismaat jäävät kauas jälkeen tästä tahdista, mitä on luvassa. Uusia satelliitteja on suunnitteilla runsaasti ja pelkästään Iceye aikoo lähettää 17 satelliittia lisää vuoteen 2020 mennessä. Ensi vuoden alussa pidetäänkin erityinen seminaari, missä kartoitetaan kaikkia tekeillä olevia suomalaisia satelliittihankkeita.

Suomi 100 -satelliittitiimi kehottaakin suomalaisia tänä itsenäisyyspäivänä menneiden muistelun ohella miettimään tulevaisuutta ja sitä, missä olemme vaikkapa sadan vuoden päästä. Viettävätkö ulkosuomalaiset silloin juhliaan Marsin pinnalla? Kuu värjätään sinivalkoiseksi?

Nämä pienet satelliitit, joita nyt suunnitellaan ja tehdään Otaniemessä ovat joka tapauksessa samanlaista alkulämmittelyä kuin kännykkävallankumousta pohjustaneet Radiolaboratorion testailut 1970-luvulla.

Satelliiteista ei varmaankaan tule koskaan yhtä suurta bisnestä kuin matkapuhelimista, koska meillä kaikilla ei tule olemaan omia satelliitteja. Silti ne ovat tuomassa ihmiskunnan kannalta vieläkin suurempia mullistuksia – ja niissä on matkapuhelimiin verrattuna valtavasti suurempia taloudellisia mahdollisuuksia, koska eteemme on avautumassa koko maailmankaikkeus. Tai no, vain lähiavaruus ja naapuriplaneettamme ainakin näin aluksi.

Aivan lähitulevaisuudessa tosin avaruusmielisten kannattaa katsoa tekniikan kehittämisen lisäksi siihen, mihin Nokiakin kompastui: palveluihin. Käytämme lähes kaikki jo nyt tietäen tai täysin tiedostamatta koko ajan satelliittien tuottamia tietoja ja palveluita, ja näiden määrä tulee vain kasvamaan. Sitä mukaan mitä edullisemmmaksi avaruuden käyttö tulee, sitä enemmän sille kehitetään aivan uudenlaisia, yllättäviäkin sovelluksia. Tilanne on vähän sama kuin matkapuhelinten sovellusten kanssa: there's an app for that pätee pian myös satelliittien käyttöön. Olisi hyvä, jos Suomi olisi tässäkin edelläkävijänä.

Toivottavasti pieni Suomi 100 -satelliitti voi osaltaan puskea Suomea kohti avaruustulevaisuutta!

*

Otsikkokuvassa on Suomi Euroopan avaruusjärjestön Proba-V -satelliitin kuvaamana. V tarkoittaa nimessä sanaa "Vegetation", eli "kasvillisuus", ja kuten näkyy, sitä Suomessa riittää – vihreää kultaa! Proba-V on tehty Belgiassa, siinä missä suomalainen Aalto-2 oli vain virallisesti belgialainen...